Dodiih...

... johan ne sohvat melkein kuusi pitkää vuotta palvelivatkin ilman hampaanjälkiä. Eräänlainen ennätys sekin.

Telman pokaali tuli kotiin

Telma oli vuonna 2009 Pohjois-Hämeen kennelpiirin maastomestari.
Seuraavaksi tytöllä onkin toisenlaiset "mestaruusmittelöt" nimittäin pikku-telmoja on pistetty tilaukseen kennel Northgatesissa http://www.ukura.net/planned_litter_3.html

Tampere KV 20.3.2010

Tampereen KV näyttelyssä Tupla ERI1, Rico ERI ja Muru ERI2.
Olipas kiva nähdä pitkästä aikaa Ricoa ja Tarua!
Tuplalla on karvanlähtö hirveimmillään ja oikeutetusti tuomari rankaisi turalekarvasta.
Jään miettimään konsteja joilla kiinnittäisin sille tuon Tinnin silkkiturkin :-).

Sain myös toistamiseen esittää yhden ihanaisen raitatytön. Nimittäin Dakarai Pins N'Needles:n, Hipun. Hippu oli PN2 ja sai toisen sertinsä.

Siniveriset terveiset

Hänen korkeutensa prinsessa Annu (H. X-Citing) näyttää mallia kuinka otetaan rennosti

Lylleröterveisiä

Camilla sanoi pentua hakiessa, että Lyylistä tulee seutukunnan tyylikkäin lyyli.
Kuvaa katsellessa alkaa ymmärtää mitä tarkoitti. Eläinkuosithan on aina muotia ja afrikan otus luonnollisesti tarvitsee teemaan sopivat asusteet :-).

ONNEA ONNEA TELMA

Telma oli vierailulla naapurimaan Vinttari showssa ja melkoisen hienoin tuloksin; ROP, BIS5, SE Ch ja vielä pohjoismaiden valiokin kaupan päälle!

Telmahan joutui taannoin muuttamaan meiltä uuteen kotiin narttujen kiivaiden erimielisyyksien vuoksi. Päätös oli todellakin yksi elämäni vaikeimpia. Ilman itkua ei onnistu vieläkään Telmasta kirjoittaminen saati puhuminen.
Kun laumassa on samaa sukupuolta olevia koiria, ei sovun säilyminen ole todellakaan itsestään selvää. Erityisesti nartut voivat olla todellisia _narttuja_, kun hormonit alkavat hyrräämään, kuten meillä kävi. Tinni sai pennut ja Telma päätti, että pennut ovat hänen ja niitähän ei kukaan esimerkiksi komenna. Basenjipentu ei voi kasvaa kuritta, vaan se tarvitsee koiralaumaltakin tiukan järjestyksenpidon. Siinäpä sitä oli soppa valmiina. Sen sopan kuohunta ei loppunut pentujen kasvun myötä, vaan raskain mielin oli jokin päätös tehtävä, että kaikilla olisi hyvä olla.
Ikävä on kova...

Rakas pusumaakari viime kesältä

Cecil ja Stanley

Sain ihania kuvaterveisiä naapurimaasta, jossa isin rooli otetaan selvästi vakavissaan. Perhepeti ja kaikki :-).


(Kuva Eva Frödin)

Kevät tulla jolkottaa

Basuilta lähtee karva niin, että pölisee ja Tinni aloitti kevätjuoksut. Kevätjuoksuja on aiemmin "harrastanut" omien pentujensa saamisen jälkeen, joten tämän vuoden pennut taisivat pulpauttaa äidinvaistot mummulla toden teolla pintaan.
Lykkäämme siis sterilointia ja yritämme pärjäillä vielä yhden juoksun narttu-uros-perheessä.

Uutisia Tsekeistä

Teri, Hanishan Rock The World, on ehtinyt pyörähdellä näyttelyissä sen verran, että plakkarissa on jo Tsekkien juniorivalio-titteli.
Viime vuonna neiti oli maansa paras juniorinarttu, joten kiva seurata mitä kaikkea tulevaisuus tuokaan hänelle ja omistajilleen vielä tullessaan :-).

Bye bye Stanley...

Sir Cecilistä tuli tänään yksinhuoltajaisä, kun Sir Stanley muutti isänsä kaveriksi Ruotsiin.
Kiltti kiltti Stanley katseli lentokentällä silmät pyöreinä ja uteliaana suuren maailman menoa. Kotimatka oli sujunut unia katsellen ja kotona isi oli enemmän kuin innoissaan uudesta riekkukaverista.





(last photo (c) Eva Frödin)

Viimeistä viedään

Kotona on enää yksi pentu odottelemassa omaan kotiin pääsyä. Se tapahtunee ensi lauantaina riippuen byrokratian rattaista.
Tähän mennessä koteihinsa lähteneille tsemppiä elämälle ja eläkäähän koiriksi!
Pentujen kuvakansioon on päivitetty viimeiset vauvakuvat.

Kuvassa Stanley haikeana haaveilee oman mamman kainalosta vaikka hyvä tuossakin on olla. Tämä poika on ihan _oikea_ sylivauva. Se ei muualla aikaansa viettäisikään. Ennen sohvalle pääsyn oppimista, se kirkui sohvan vieressä, jos joku muu oli sylissä; "SE ON MINUN MINUN MINUN SYLI". Syliin päästyään päästi ison ja onnellisen huokauksen.